perjantai 25. toukokuuta 2012

Pönttöpäivä


Eilen vietimme töissä Pönttöpäivää, ripustamalla linnuille asiakkaiden tekemiä pönttöjä. Tapahtuman oli tarkoitus tuoda esille symbolisesti oman kodin tärkeyttä ja sitä kuinka jokaisella tulisi olla oikeus omaan kotiin. Kodilla on suuri merkitys ihmisen elämässä.

Mediassa on viime viikkoina käyty kiivasta keskustelua yleisönosastolla siitä, kun esim. Vantaalle ollaan rakentamassa asumisyhteisöjä mielenterveys- ja päihdekuntoutujille.

Itseäni on harmittanut näiden nimettömien keskustelijoiden näköalattomuus ja keskustelun asiattomuus. Vaikkakin on ihan normaalia että asia varmasti herättää pelkoja, olisi toivottavaa että ihmiset ottaisivat selvää asioista mm. siitä mitä tarkoittaa mielenterveys- ja/tai päihdekuntoutuja, sillä näiden termien takana on aina ihminen.

Asunnottomuus on ihmisoikeuskysymys, asunnoton ihminen on alaston, häneltä puuttuu kodin seinät eli turva sekä voima. Häneltä puuttuu suoja, yksityisyydensuoja. Missä oma rauha, missä toivo ja haaveet? Arvottomuus ja epävarmuus kantavana voimana muuttavat häntä ihmisenä. Katkeroittavat ja vahvistavat hänen ahdistusta huomisesta. Tunteiden negatiivisuus ja niiden vahvuus ohjaavat häntä epätoivoisiin tekoihin. Asunnottomuus etäännyttää hänet muista ihmisistä.

Lisäksi hän tulee entisestään riippuvaisemmaksi yhteiskunnan tarjoamista palveluista sekä kuormittaa järjestelmää, vaikkakin usein tahtomattaan.

Asunto ensin periaate on koko kuntoutumisprosessia ajatellen valtava voimavara yksilölle ja yhteiskunnalle säästö, koska tarjottujen palvelujen käytön kuormitus vähenee.
Tällaista ajatuksenjuoksua Pönttöpäivä herätti....

tiistai 22. toukokuuta 2012

Maksamme velkaa

Eilen oli työpäivän perään reilu kymmenen tuntia kokousta Leijassa ja se tuntuu yhä, ainakin väsymyksenä. Koska valtuuston kokouksessa käytiin taloussuunnitelman liittyvä lähetekeskustelu, tämä venytti kokousta reilusti. Kyse oli kuitenkin tärkeästä asiasta koska siinä ryhmät ottivat kantaa suunniteltuun velanhoito-ohjelmaan. Tähän liittyvät ryhmä puheenvuorot sekä muu informaatio löytyvät täältä:

http://www.vantaa.fi/fi/ajankohtaista-arkistot/etusivun_arkisto/101/0/vantaan_kaupunginvaltuuston_paatoksia_21_5

Maksamme velkaa on hyvä biisi, mutta Vantaan kokoisessa kaupungissa se tarkoittaa leikkauksia palveluista, eli palvelujen taso tulee laskemaan seuraavina vuosina. 

Kaikki puolueet olivat henkisesti valmiita sitoutumaan velkaohjelmaan, mutta ei aivan pureskelematta. Säästöjen sisällöstä tullaan olemaan varmasti eri mieltä eri puolueiden kesken ja tämä tietää että neuvotteluja on tulossa....selvitystyötä, keskusteluja, asiantuntijoita jne. Mutta minusta on hyvä juttu että asiaa puntaroidaan laajalla perspektiivillä.

Taidan toistaa vähän samaa, mutta se johtuu siitä, että tässä on kyse todella vakavasta asiasta ja vastuu tuntuu painavalta. Toivottavasti saan apua mahdollisimman monelta sellaiselta henkilöltä, jotka voisivat auttaa minua ymmärtämään miten jokin säästö vaikuttaa konkretiassa ihmiseen, eli ihmisvaikutusarviointia kaipaan kovasti tuekseni päätöksiä varten.

Lopuksi on pakko kehua kaupunginjohtajamme päämäärätietoisuutta ja mahtavaa johtamisosaamista. Mulla on sellainen tunne, että Kari Nenonen oli todella osuva valinta Vantaan kaupunginjohtajaksi. Näin kuntapoliitikon näkökulmasta on luottavainen olo, kun tietää että perusasiat on hallinnassa em suhteen.

keskiviikko 16. toukokuuta 2012

Rautasaha lainattu vaarilta

Mä en sitten mennyt pyörällä tänään töihin. Niin, mä kyllä olin taas pukeutunut pyöräilyasuuni ja kypäräkin oli päässä, kassit pakattu ja taas tuntia ennen työn alkua lähdin, mutta avainta ei sitten löytynyt ja rautasahaakaan ei lopulta.

Juoksin sitten siihen 974:seen ja työkaveri soitti mulle bussiin, että valokuvaaja odottaa mua toimipisteellä. En ollut tota valokuvaajaa nyt muistanut, sen tarkoitus oli ottaa kuvia työpaikan uusille nettisivuille ja mulla nyt oli sitten se pyöräilyasukin yhä päällä. Onneksi mun kultainen työkaverini oli taas niin hetkessä kiinni ja tarjoutui hakemaan mut bussipysäkiltä ja tilanteesta selvittiin huonoja kuvia lukuunottamatta oikein hyvin.

Nyt on neljä vapaata ja aikaa sahata toi pyörän lukko auki, saha on nyt lainattu vaarilta. Toivotaan että ei sada lunta maanantaina.

Haluan samalla ilmoittaa, että seuraavan kerran avaan pyöräilykauden vasta sen jälkeen kun olen oikeasti pyöräillyt.


Punainen polkupyörä

Siis mun pyöräilykauden piti alkaa eilen, pyörä huollettiin edellisiltana ja kaikki oli kunnossa, kypärä päähän ja tunti aikaa töiden alkuun, ihana sää polkea.

"Hetkinen ei mun pyörässä ole tälläistä lukkoa, eikä avainkaan käy tähän".....kenenköhän polkupyörä kunnostettiin kesäkuntoon maanantai iltana, tosin jarrut jäi testaamatta kun ei jaksettu hakea avainta sisältä, niin ja missä on mun pyörä?

Hei, mä en voi taas myöhästyä töistä, se olisi jo toinen kerta tällä viikolla. Muutama puhelu ja tämäkin asia aukeaa, eli se mun pyörä on siellä meidän edellisen kodin kellarissa todennäköisesti ja tää on jonkun pyörä sieltä meidän vanhasta taloyhtiöstä. Heh, vähän noloo, muutettiin siis pari kuukautta sitten ja näköjään napattiin jonkun toisen punainen polkupyörä siinä hässäkässä.

Mieheni Peetu kävi eilen illalla suorittamassa vaihdon ja tapasi kiitollisen pyörän omistajankin ja minä sain omani vaihdossa, joten virallisesti julistan pyöräilykauteni alkaneeksi tänään.

Enkä muuten myöhästynyt töistä eilen =).

maanantai 14. toukokuuta 2012

Tarvitaan juustohöylä ja parempi herätyskello

Aamusta seiskaan töihin, tosin nukuin pommiin ja olin töissä vasta puoli kasin aikaan. Harvoin myöhästyn sen takia etten olisi noussut tarpeeksi ajoissa, mutta sunnuntainen kukkuminen kostautui näköjään heti. Mitäköhän oli taas niin tärkeetä, että tuli valvottua...ainiin, sieltä tuli kiva elokuva jonka katsoin poikien kanssa.

Tänään oli myös kaupunginhallituksen konsernijaoksen ja sosiaali- ja terveyslautakunnan kokous. Kokousten takia piti lähteä aikasemmin töistä ja vajaa päivä kasaa tekemättömiä töitä ja kieltämättä myös huonoa omaatuntoa. Olin sentään seiskan aikaa kotona, mikä on minusta oikein hyvä suoritus ja jäi aikaa vaikka mihin iltasella mm. polkupyörän huoltoon, tosin mä katsoin ja Peetu huolsi.

Sosterikokous puolestaan palautti mieleeni Vantaan velkataakan ja esitetyt keinot siitä selviämiseen. Olemmehan tosi vaikeiden asioiden edessä ja tosiasia on että mm. tulevat sosiaali- ja terveystoimen säästöt tulevat heikentämään palveluiden tasoa. Suunnitellut leikkaukset tulevat koskemaan yhtälailla terveys kuin sosiaalitoimea.

Vantaa on kuitenkin velkaa 4200 euroa/asukas, eli pakkohan velkaantuminen on pysäyttää ja saada kuriin. Taloutta tulee tasapainottaa kehittämällä pitkän aikavälin suunnitelmia sekä lisäksi nopeasti vaikuttavien toimenpiteiden avulla. On myös pystyttävä siirtämään joitain hankkeita sekä tarpeita tulevaan.

Aika myöhä jo tämäntason pohdinnalle. Taidan laittaa pääni nollaantumaan tyynyä vasten ja Nuuskukin haluaa oman osansa huomiosta ja on sen ansainnut, joten öitä!

lauantai 12. toukokuuta 2012

Onnea äiti

Äitiys on täynnä tunteita, se ympärillä tapahtuvat asiat hämmästyttävät, kummastuttavat, itkettävät ja naurattavat. Se ei lopu koskaan, vaikka lapset lähtee omilleen, niin äitiys ei vaan katoa. En tiedä onko mitään suurempaa kuin kasvattaa uusi elämä mahassaan, synnyttää oma lapsi ja nähdä hänen kasvunsa.

Vaikka olen joka päivä äiti ja äitienpäivä on vaan kerran vuodessa kirvoittaa äitienpäivä minut aina kirjoittamaan ajatuksia paperille. Kirjoitan lapsistani kaikkea sitä millaisia ajatuksia ja tunteita minulla juuri silloin on. Kirjoitan huolista ja toiveista, katselen kuvia ja kuuntelen lauluja jotka liittyvät heihin. Äitienpäivä on minulle jonkinlainen vuoden puhdistumisrituaali äitiydestä.

Tänään äitienpäivän aatonaattona meillä oli äitienpäivä kahvitilaisuus Myyrmäessä, jossa vieraana oli kansanedustaja Paula Lehtomäki ja europarlamentaarikko Riikka Manner. Paikalla oli myös Keskustan Vantaalaiset valtuutetut.


Tilaisuudesta jäi hyvä fiilis, siellä oli runsaasti väkeä, tunnelma oli kevyt ja välitön. Oli hienoa emännöidä tilaisuutta missä pystyimme hemmottelemaan vierailevia äitejä kakkukahvein.

Tuhannesti onnea äiti, olet maailman paras sellainen ! Onnea kaikille äideille !

perjantai 11. toukokuuta 2012

Terveisiä Nokialta!

Palasin tänään Nokialta, jossa osallistuin Vantaan valtuuston seminaariin. Kaupunginjohtaja esitteli meille talouden tasapainottamiseen liittyvän alustavan ohjelman. Vantaa täyttää kriisikunnan kriteereistä 3/6 ja tilanteeseen tulee suhtautua vakavasti, muttei vaipua epätoivoon. Poliittiset päättäjät joutuvat kuntavaalivuonna todella lujille, nyt punnitaan vastuunottokyky.

Vantaalla on onneksi todella hyvät ja osaavat virkamiehet tekemässä tätä talouden tasapainoittamisohjelmaa vuosille 2013-2016. Meillä poliitikoilla on luottamus ja avoin suhde virkamiesjohdon kanssa, mikä helpottaa myös yhteistyötä tässä asiassa.

Henkisesti Vantaan Keskustan valtuustoryhmä on sitoutunut mukaan talouden tasapainoitus talkoisiin. Eri toimialoille syntyy leikkauksia tai supistuksia, mutta mitään ei leikata niin, että se vaarantaisi ihmishenkiä tai aiheuttaisi kellekkään kohtuutonta kärsimystä.

Itse yritän puolustaa kaikista heikoimmissa asemissa olevien oikeuksia, sekä lapsiperheiden oikeuksia. Monet perheet ovat jo nyt lujilla ja ilman tarvitsemaansa psykososiaalista tukea, heiltä ei voi vaatia enempää. Katsotaan nyt millaisia asioita ja päätöksiä tulee eteen, työ alkaa heti ensi viikolla ja on jo kesäkuussa kaupunginhallituksessa päätettävänä.

Lehdistö ei helpota tätä tilannetta ja on jo uutisoinut asiaa virheellisesti. Esimerkiksi lehdessä on kerrottu että luokkakoot tulevat suurenemaan, mutta se ei ole totta. Ketään ei myöskään lomauteta eikä irtisanota, joten jos lehdessä vihjataan muuta, niin se ei pidä paikkansa. Vantaan Energiaa ei myöskään olla myymässä.

Tässä ensi tunnelmia prosessin alkumetreiltä...yritän täällä blogissani tuoda avoimesti esille eri käsittelyn vaiheita, ajamiani asioita ja niistä syntyviä ajatuksia.

Nyt pitää mennä, sillä Kanada johtaa peliä 3-4.....tsemppiä Leijonat loppusuoralle, jota jäljellä n. 3min.!

Aiheesta lisää: http://www.vantaa.fi/talouskuntoon

torstai 3. toukokuuta 2012

Naisasian asiat kiinnostaa

Viimeviikolla minulla oli ilo osallistua ensikertaa Nytkis ry:n kevätkokoukseen. Sukupuolivaikutusten arviointi huomioidaan jo monissa asioissa, Vantaalla myös päätöksenteossa kasvavassa suhteessa. Nyt haluan jakaa linkin kokouksessa tekemäämme kannanottoon:

http://www.keskustanaiset.fi/Suomeksi.iw3?showlocation=db4c8888-c190-47e0-8b1b-194960f22759&newsID=9c3ba040-3fbf-4e72-ba7f-11cce2043511



Mä alan huomaamaan itsessäni jonkinlaisia feministisiä piirteitä......tai niin no niin, mutta tasa-arvo asiat kiinnostaa ja erityisesti naisasiain asiat ja niiden eteenpäin vieminen. Niinkuin kannaotosta aukeaa, niin esim. palkkojen tuloeroissa on vielä paljon työtä naisten ja miesten välillä.

tiistai 1. toukokuuta 2012

Vappupuhe

Vappua juhlitaan monenlaisin tilaisuuksin ja puhein. Itse en yleensä osallistu mihinkään poliittisiin vappuhengailuihin. Tänäkin vuonna juhlimme vappua kotona perheen kanssa ystävien ja sukulaisten kera.

Tänä vappuna meillä oli ihan erityinen tapahtuma, sillä vappujuhla oli myös samalla  tärkeän muotokuvan paljastustilaisuus. Meitä oli paikalla hyvä intiimi porukka läheisiä ihmisiä  ja uusi taulumme sai paljon kehuja.

Lueskelin facebookissa eri henkilöiden tilapäivityksiä joissa oltiin joko pidetty vappupuhe tai ainakin valmisteltu sellainen joillekin. Minäkin pidin puheen liittyen paljastettavaan teokseen, nimitetään tämä siis vappupuheeksi.

”Tervetuloa muotokuvan paljastustilaisuuteen
Ensiksi haluan kertoa tästä paljastettavasta taulusta jotakin muutamalla sanalla.
Kaikki nivoutuu oikeastaan isovanhemmuuteen jota olemme Peetun kanssa saaneet maistella nyt reilu vuoden verran. Isovanhemmuus on ollut uusi olotila ja olemme paljon puhuneet ja miettineet mitä se oikein tarkoittaa meille. Ensiksi häkellyimme siitä kuinka ehdimme olla Mummu ja Pappa kun itse vasta luomme uraa ja itsenäisempää elämää lasten kasvaessa. Pian kuitenkin oivalsimme että isovanhemmuus muotoutuu meidän ja Emmin välille ihan luonnollisesti ajan myötä, se varmaan muuttaa muotoaan ajanjaksojen eläessä ja Emmin kasvaessa. Tärkein asia on meille on antaa signaali että rakastamme ehdoitta. Lotta ja Tomi kasvattavat Emmin omalla itsenäisellä tavallaan jota pyrimme arvostamaan ja tämä vaatii meiltä avarakatseisuutta ja erilaisuuden hyväksymistä sillä olemmehan eri sukupolven edustajia. Emme näe asiassa ristiriitaa sillä luotammehan Lottaan ja Tomiin 100%, he ovat loistavat vanhemmat Emmille ja heidän kuuluu kasvaa vanhemmuuden eri vaiheisiin meidän luottamusta nauttien, se lienee paras tapa osoittaa rakkautemme.
Toivomme että Emmin ja meidän suhteesta syntyy ajan saatossa erityisen luonteva ja luottamuksellinen sekä avoin. Toivomme että saamme sellaisen yhteyden Emmiin että hän tietää meidän kestävän vaikeidenkin asioiden ympärillä ja edessä. Haluamme tarjota turvallista olkapäätä ja olla osa hänen elämäänsä. Haluamme tarjota Emmille paikan minne hän voi tulla aina kun vanhemmat tarvitsevat oman parisuhteen hoitoaikaa, sillä onhan terve parisuhde ehdottomasti lapsen turva ja henkinen vakuutus.
Taulu ei ole maalaus vaan nykyaikainen valokuvateos, se on kertomus siitä millainen tytär ja tyttärentytär meillä on.
Nuoruus on ihana asia ja Lotta on nuori äiti. Lotta on naisellinen äiti ja arvostamme sitä kovasti, äitiyden ei tule viedä naiseutta. Oman itsensä arvostaminen ja myös ulkoinen hyvinvointi lisää itseluottamusta ja tuo elämäniloa. Näemme Peetun kanssa taulusta enimmäkseen kuitenkin sisäistä kauneutta, se heijastuu katseista, kosketuksesta, äidin ja lapsen käsistä, läheisyydestä, aitoudesta….valitsimme kuvan yli 200 kuvan joukosta ja se kuvastaa meidän silmiin suuria tunteita. Meillä on neljä upeaa lasta mutta vain yksi tytär, Lotta on myös kaikille veljilleen heidän suuri rakkauden ja kunnioituksen kohde, niin kuin hän on meillekin tyttärenä.
Taulun nimi on ÄITI JA TYTÄR, toivottavasti myös te pystytte näkemään taulussa mainitsemiani elementtejä ja tunnetiloja.
Toivomme tälle taululle pitkää elinikää, toivomme että Emmi aikuisena tänne Mummulaan tulleessa voi katsella taulua ja muistella onnellista lapsuutta ja perhekeskeistä kasvuympäristöään. Ehkä jonain päivänä taulu koristaa Emmin oman kodin seinää.
Näillä tuntemuksilla haluan kohottaa maljan ja paljastaa teettämämme taulun.



Hauskaa vappua !”