Mä en sitten mennyt pyörällä tänään töihin. Niin, mä kyllä olin taas pukeutunut pyöräilyasuuni ja kypäräkin oli päässä, kassit pakattu ja taas tuntia ennen työn alkua lähdin, mutta avainta ei sitten löytynyt ja rautasahaakaan ei lopulta.
Juoksin sitten siihen 974:seen ja työkaveri soitti mulle bussiin, että valokuvaaja odottaa mua toimipisteellä. En ollut tota valokuvaajaa nyt muistanut, sen tarkoitus oli ottaa kuvia työpaikan uusille nettisivuille ja mulla nyt oli sitten se pyöräilyasukin yhä päällä. Onneksi mun kultainen työkaverini oli taas niin hetkessä kiinni ja tarjoutui hakemaan mut bussipysäkiltä ja tilanteesta selvittiin huonoja kuvia lukuunottamatta oikein hyvin.
Nyt on neljä vapaata ja aikaa sahata toi pyörän lukko auki, saha on nyt lainattu vaarilta. Toivotaan että ei sada lunta maanantaina.
Haluan samalla ilmoittaa, että seuraavan kerran avaan pyöräilykauden vasta sen jälkeen kun olen oikeasti pyöräillyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti