Mielenterveysvaikutusten arviointi päätöksenteossa

Vietämme mielenterveystyön viikkoa, joten halusin pitää periaatteellisen puheenvuoron Vantaan valtuustossa aiheeseen liittyen. 

Minusta on tärkeää muistuttaa kunnan päättäjiä eettisestä päätöksenteosta. Alla lyhyt puheeni:

Haluan pitää lyhyen periaatteellisen yleispuheenvuoron tärkeää meneillään olevaa mielenterveystyön teemaviikkoa silmällä pitäen. On tärkeää muistuttaa myös itsestään selvistä asioista. Vai onko mielenterveys itsestäänselvyys? Ei se valitettavasti ole ja aina emme pysty vaikuttamaan mielenterveyden tilaan, mutta voimme edesauttaa kuntapäättäjinä mielenterveyttä huomioimalla laajasti kaikissa elinkaaren vaiheissa olevia Vantaalaisia päätöksenteossa. Erityisesti niiden huomiointi joiden ääni on kaikista hiljaisin.

Mielenterveys on ihmisen hyvinvoinnin perusta. Se on voimavara joka mahdollistaa mielekkään elämänlaadun. Mielenterveyteen vaikuttavat monet seikat kuten, ihmissuhteet, kasvuolosuhteet, sosiaaliset verkostot, omat voimavarat, taloudellinen tilanne, elinympäristö, työ jne.

Kunnallisessa päätöksenteossa ei siis tulisi unohtaa mielenterveysvaikutteita. Mielenterveyteen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa lasten palvelut, kouluolot, nuorisotyö, kaavoitus, virkistysmahdollisuudet, köyhyyden vastainen työ, työmahdollisuudet, osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet sekä liikennejärjestelyt ja melutaso jne.

Mielenterveysongelmat aiheuttavat reilu viiden miljardin laskun yhteiskunnalle vuosittain. 

Kun tehdään päätöksiä on niitä pohdittava talousnäkökulman lisäksi myös ihmisyyden näkökulmasta.

Nykyisellään maksamme usein jälkikäteen kalliisti monien päätösten seurauksista. Osin tämänkin vuoksi valtaosa mielenterveystyöhön käytetyistä rahoista menee mielestäni ongelmien korjaamiseen, kun painopiste tulisi olla ennaltaehkäisyssä.

Hyvää mielenterveystyön viikkoa.

Budjettivaltuuston yleispuheenvuoro

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut , virkamiehet ja muut kuulijat

Valtakunnallisesti  on otsikoissa puhuttanut sote-uudistus ja siihen liittyvät kuviot, siihen en nyt varsinaisesti ota kantaa, halusin mainita sen tähän alkuun vain siksi että sen valmistelun kautta sosiaalityön ääni on ollut selvästi terveyspuolta heikompi, valitettavasti.  Palstatilaa on saanut viimeaikoina myös lastensuojeluun liittyvät asiat niin valtakunnallisesti kuin täällä Vantaalla paikallisesti.

Kokonaisuudessaan itseäni huolestuttaa sosiaalityön arvostus ja asenne sosiaalityötä kohtaan. Sosiaalityö nivotaan liian usein negatiivisiin asioihin, ongelmakeskeisyyteen ja taloudellisesti raskaisiin vaikutuksiin kuten toimeentulotukeen.  Onhan sosiaalityö tietenkin täynnä haasteita, pahaaoloa ja pahoinvointia, mutta sosiaalityötä tehdään lähtökohtaisesti näitä oireita vähentävästi. Esim. lastensuojelussa työskentelyn lähtökohtana on aina hyvinvoinnin lisääminen ja haasteiden kääntäminen voimavaroiksi.

Jos kentällä ei ole tarpeeksi väkeä purkamassa olemassa olevaa asiakasvyyhtiä emme saa pahoinvoinnin kierrettä laskuun.  Rinnalle tarvitaan myös ennaltaehkäisevää työtä jottei  asiakasmäärät jatkaisi kasvuaan tulevaisuudessa. Tarvitsemme perheille vankkoja tukitoimia, olemassa olevilla toimilla emme selvästi pysty  palveluntarpeen laskuun.

Ymmärrän oikein hyvin tvo:lle asetetut tavoitteet ja talouden näkökulman, puhummehan kokonaisuuksista. Mutta jos kunta pystyy tuottamaan vain ja ainoastaan lakisääteiset reilut 500 tehtäväänsä, joita on siis hurja määrä on väärin kuntalaisia kohtaan että  lait ovat sellaisia ettei niissä huomioida heikomman asemaa tarpeeksi vahvasti.

Ryhmämme tulee esittämään perhepalveluiden peruspalveluihin neljää uutta vakanssia hoitamaan perheiden tukitoimia ennaltaehkäisevästi, tällä tarkoitetaan kodinhoitaja tyyppistä perheen tukipalvelua, joka ei vaatisi lastensuojelun asiakkuutta vaan erityisesti ennaltaehkäisisi asiakkuuden syntyä.

Jo Ryhmien välisissä neuvotteluissa esitimme yhden apulaiskaupunginjohtaja paikan vähennystä ja tulemme esittämään sitä tänäänkin, tästä syntyvä säästö voitaisiin kohdentaa esittämiimme ennaltaehkäiseviin palveluihin.