Tänään oli kokoustäyteinen päivä, joka alkoi kaupunginhallituksen neuvotteluilla ja kokouksella. Esityslistalla oli mm. liikunnan kumppanuusrahojen jakamisperusteet sekä summat. Oma intressini oli mielestäni epäoikeudenmukaisessa jakoperusteessa Tikkurilan judokoiden osalta, joiden kumppanuusrahaa oli laskettu 5000 euroon sopimuksen vastaisesti.
Esitin muutosesitystä että Tikkurilan Judokoiden raha nostettaisiin edellisvuosien tasolle eli 7500 euroon. Kukaan ei kuitenkaan kannattanut minua eli esitykseni raukesi kannattamattomana eli raha pysyi pienempänä kuin edellisinä vuosina. Harmi kun meillä ei ollut tasavertaisia jakoperusteita asiassa. Asiaan ei siis liity mitään laitonta tämä on puhtaasti eettinen kysymys, siis oikeastaan epäreiluuskysymys.
Iltapäivästä alkanut valtuustokokous, jossa siis tuurasin valtuutettu Timo Auvista, käytin puheenvuoron liittyen pitkäaikaisasunnottomuuteen ja keskityin lähinnä asenneongelmiin. Puheessa halusin nostaa ajatuksiin niitä asioita joita pidän tämän asian osalta tärkeinä. Puhe luettavissa tässä heti seuraavaksi, olkaa hyvä:
”Keskustalainen ihmiskäsitys rakentuu sille, että ihminen kantaa vastuun itsestään ja läheisistään.
Meidän tulisi Vantaalla suosia laaja-alaisesti erilaisia asuttamismuotoja, merkkaamme liian helposti ihmisen sen perusteella millä tavalla tämä asuu. Ihmettelen voiko ihmisen merkata johonkin kastiin sen perusteella millaista asumismuotoa hän suosii. Jos joku tarvitsee terveydellisten haasteiden takia tuettua asumista tarkoittaako se sitä että hän ei ole enää yhteiskuntakelpoinen?
Luottamushenkilö voisi helposti toimia esimerkkinä asenneongelmien poistamiseksi. Asenteet ovat yksi tekijä jotka hidastavat, vaikeuttavat ja jopa kumoavat asioita. Olen yllättynyt siitä että sitä ongelmaa on syöpynyt myös tähän saliin.
Vantaan Keskusta valtuustoryhmä haluaa toimia niiden heikompiosaisten äänitorvena, jotka eivät jaksa enää taistella oikeuksistaan tai jotka on asenteiden kautta leimattu jo valmiiksi epäonnistumaan, esim. mielenterveyden haasteista kärsivä ihminen kuluttaa olemassa olevat voimavaransa arjesta selviämiseen, miten elämäntilanteessa jossa voimat on loppu jaksaa kukaan ajaa enää oikeuksiaan?
Vantaan valtuuston Keskustaryhmälle ihmisoikeuskysymykset ovat tärkeitä, ihmisoikeus kuuluu kaikenlaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille, se kuuluu kaikille sosioekonomista asemaa katsomatta. Keskustan näkemyksen mukaan julkisella vallalla on viimesijainen vastuu siitä, että jokainen kuntalainen saa laadukkaat ja toimivat tasavertaiset palvelut myös Vantaalla.
Vantaahan on ollut mukana valtion asunnottomuusohjelmassa jo vuodesta 2008, mutta ei ole menestynyt siinä tilastojen mukaan. Sitoutumalla kunniahimoiseen asunnottomuusohjelmaan sekä toimeenpanosuunnitelmaan pystymme asuttamaan ihmisiä ja toteuttamaan heidän ihmisoikeuksiaan ja samalla teemme kunnallemme selkeää säästöä, jaetun materiaalin mukaan vuosina 2012-2015 toteutettava ohjelman hyödyt ja taloudelliset säästöt ylittävät kustannukset selvästi.
Vaikka asunnottomille pyritään rakentamaan uusia asuntoja, asuntojen hankkiminen ja rakentaminen ei kuitenkaan riitä asunnottomuuden tuntuvaan vähentämiseen. Tarvitaan myös erilaisia tuki- ja asumispalveluja. Meidän tulee lisätä myös Vantaalla palveluohjausta, sosiaalista isännöintiä ja muita matalan kynnyksen palveluita. Ihmiset tarvitsevat apua myös sosiaalisiin huoliin ja murheisiinsa, myös ns. hyväosaisillakin voi mennä henkisesti todella huonosti. Nämä tarvittavat tukipalvelut ovat meidän kuntien vastuulla, ennaltaehkäisevän työn tärkeyttä unohtamatta.
Meillä tulee olla tahtotila viedä asioita eteenpäin niin että myös se raskaimmankin tuen piirissä oleva ihminen pystyisi joku päivä selviämään vähän kevyemmällä tuella ja näin kokea onnistumista ja yhteenkuuluvuutta muiden kuntalaisten kanssa.
Jukka T Salminen kiteytti asiaa valtuustoinfossa hyvin, ei ole mitään yhtä tarinaa tai mallia miten joudutaan asunnottomaksi tai miksi asunnottomuus pitkittyy. Asunnottomia ei voida laittaa samaan muottiin, hekin ovat yksilöitä, ihmisiä, yksilöllisineen tarpeineen.
Kannetaan meille kuuluva vastuu ja pidetään kirkkaana mielessä että olemme ajamassa täällä myös valitsijoidemme asioita, se jos mikä vaatii laajaa suvaitsevaisuutta. ”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti