Juurikasvu hieman vaivaa.....

Eilen oli Keskustanaisten Uudenmaanpiirin vuosikokous Vihdissä. On aina ilo tavata piirin aktiivisia ja osaavia samanhenkisiä naisia. Piirin pitkäaikainen vaikuttajanainen Varpu-Leena Malmgren alusti kokousiltaamme ja lopulta jatkoi kokouksen puheenjohtajana. Hyväksyimme kokouksessa mm. toimintakertomuksen, tämän kertomuksen kautta oli ilo todeta kuinka paljon piirin naiset ovat saaneetkaan aikaa vuonna 2011, näkyvyyttä oli ollut laajasti ja tapahtumia monipuolisesti.

KN Uudenmaanpiiri teki myös julkilausuman, jossa se ehdotti pitkäaikaista vaikuttajaa Eero Lankiaa puolueen johtotehtäviin. Voit lukea asiasta lisää:

http://www.suomenmaa.fi/politiikka/lankiaa_usutetaan_keskustakisaan_5793760.html

Keskustanaisten teemavuosi on tänä vuonna "Nykyajan köyhyys", joka on mielestäni erittäin ajankohtainen aihe joskin hieman synkkä. Synkistäkin asioista on kuitenkin puhuttava, jotta ne voivat muuttua. Teemaa voi tulkita monella tapaa, mutta itse tulkitsen sen arvojen ja periaatteiden puutostilaksi vähävaraisuuden rinnalla tai lisäksi. Jos henkinen pääoma on miinuksella saattaa yhteiskuntaan sopeutuminen olla melko työlästä.

kuvateksti: uudenmaanpiirin naisia odottelemassa kokouksen alkua

Iso kiitos myös luottamuksesta ja valinnastani Keskustanaisten hallituksen jäseneksi kaudelle 2012-2013. Varajäseneksi valittiin varapuheenjohtajamme Eeva Vesterinen Vihdistä. Lisäksi minut ja Eeva valittiin varsinaisiksi edustajiksi Rovaniemen puoluekokoukseen sekä varaedustajiksi Varpu-Leena Malmgren ja Regina Kurumäki Vihdistä kumpainenkin. Onnittelut meille kaikille !

Keskustanaisiin kuuluminen on ollut minulle tärkeä asia, koska tasa-arvokysymykset ovat vielä maassamme kesken, niissä riittää vielä vaikuttamista ja työtä. Esimerkiksi naisten palkkatasot eivät vieläkään yllä miesten rinnalle, eikä taas puolestaan miehille tarjota samantasoisia mahdollisuuksia jäädä kotiin pienten lasten kanssa. Myöskään työelämä ei tue naisten ja miesten urakehitystä tasa-arvoisesti, vain harva työnantaja tarjoaa mahdollisuuksia esim. osapäivätyöhön tai etätyöhön lasten ollessa pieniä, usein se on nainen, joka luopuu loppupelissä urastaan.

Nyt kun itselläni on urakehitys mielessä ja nuorimmainen on kymmenen vanha, on usein todella huono omatunto siitä, että tulee vietettyä niin pitkiä päiviä poissa kotoa. Mietin vaan että, jos tämä olisi ollut ajankohtaista silloin kun lapset oli alle kouluikäisiä, niin olisinkohan pystynyt tai oikeastaan jaksanut sitä....kaikki kunnia niille vanhemmille, jotka jaksaa luoda myös omaa silloin kun lapset on tavallaan työläimmässä iässä ja ehkä eniten kiinni vanhemmissaan.

Tällä viikolla on vielä muutama kokous tulossa, uutena asiana on Nytkis ry:n kevätkokous huomenna eduskunnassa, tiedossa siis lisää naisasiaa laajemmassa valtakunnallisessa näkökulmassa.

Kuntoilun ajattelin aloittaa, mutta siirsin sen kuitenkin viikonloppuun. Perjantaita odottelen  ja eroonpääsyä juurikasvusta .... se on vaivaava tekijä, jos uusilla hiuksilla sitten saisin ne lenkkitossut jalkaan  =).