Budjettivaltuusto puheeni

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja virkamiehet sekä muut kuulijat

Elämme kaupungissa, jonka lastensuojelutilastot ovat todella korkeat, kun katsotaan lastensuojelun avopalveluja, sijoitettuja tai huostaan otettuja lapsia ja nuoria. Vantaalla on erittäin osaavat ja korkeasti koulutetut johtavat virkamiehet, ymmärrystä ja tietoa ei siis puutu. Yhtälö ei kuitenkaan stemmaa? Miksei lukuja saada laskuun? Miksei yksilöä tai perhettä pystytä auttamaan?

Onko lapsi -ja  perhetyö vedetty liian ahtaalle? Uupuvatko meidän työntekijät vai mistä kaikki johtuu? Voidaanko todella leikata lisää resursseista, joku ne työt tulee hoitaamaan jatkossakin. Nämä ja useat muut kysymykset risteilevät mielessäni

ja pohdin, onko Vantaan kaupunki yksi osa sitä yhteiskuntaa, joka kaltoin kohtelee myös niitä jotka tekevät pienellä palkalla liian suurta työtaakkaa?

Tarvitsemme niitä ammattilaisia jotka tekevät töitä perheiden parissa, ihmisten kodeissa, monenlaisten haasteiden keskellä, jos resurssit eivät ole kohdallaan on riski, että  työntekijän sensitiivisyys katoaa asiakkaan tarpeita kohtaan. Miten vahvistaa sitä että inhimillisyys ja motivaatio säilyy työssä mahdollisten leikkaustenkin myötä?

Mielestäni emotionaalinen pätevyys on organisaation, ei yksilön ongelma. Nämä ja monet muut palveluihin liittyvät seikat eivät ole vähäpätöisiä. Mikään tutkimustulos ei tue suunniteltuja säästötoimia lasten, nuorten ja perheiden osalta, ennaltaehkäisyllä Vantaakin säästää.  

Vuonna 2008 voimaan tulleessa lastensuojelulaissa korostetaan ehkäisevän lastensuojelutyön merkitystä kaikissa lasten ja perheiden palveluissa ja tällä viitataan työhön joka edistää ja turvaa kasvua ja kehitystä silloin kun ei olla lastensuojelun asiakkaana.

Valitettavasti jatkossakin on nähtävissä että pahoinvointi kasvaa ja kustannukset luonnollisesti nousevat ja korjaavien palveluiden tarve nousee entisestään. Talousarviokirjassa lukee ”kuntouttavalla ja korjaavalla työllä ehkäistään pitkäaikaisasiakkuuksien syntymistä”. Tarvitseeko meidän tosiaan edetä tälle toiminnan tavoite tasolle? Arvostetaan ennaltaehkäisevää työtä, sillä on suuri merkitys hyvinvoinnin lisäämiseen ja sitä kautta myös kustannuksien laskuun.

Isä

Lapsuudenkodissa isä  puuhasi meidän tyttöjen kanssa aktiivisesti, oli uintipäivät, lasketteluretket, telttaretket, kalastusreissut jne. Kouluaikaan isä osallistui aina kaikkiin tapahtumiin ja toimikuntiin sekä oli mukana luokan retkillä yms.

Lapsena ja nuorena varsinkin se ärsytti, että isä oli niin aktiivinen. Nyt kun itse olen ollut vanhempi niin arvostan kovasti isän aktiivisuutta ja osallisuutta. Hän toimi myös loistavana esimerkkinä ja nämä toimintamallit ovat iskostuneet korvieni väliin. Haluan itsekkin yrittää tarjota samanlaiset esimerkit lapsilleni.

Lapsuudenkodissa on aktiivisesti tuotu esille kummankin vanhemman sekä isovanhempien sukujuuret ja historia ja meitä on kuskattu Savoa myöten katsomassa mistä on juuret lähtöisin. Jokainen lapsenlapsi on viety ikätason salliessa isäni syntymäkodin pihamaalle ja tarinoita sekä muistoja on kaikille riittänyt.

Olen asunut lapsuuden ja nuoruuden kolmessa polvessa ja isä on uskomattoman avarakatseinen ja suvaitsevainen mies koska on pystynyt jakamaan tontin, talon ja kaikki avainkysymykset appivanhempiensa kanssa, en usko tämän onnistuvan keltä tahansa. 

Olen todella onnekas, kun olen saanut kasvaa tasapainoisessa ja turvallisessa kodissa, jossa minua on arvostettu ihmisenä. Kotona oli aina aikaa minulle. Koti oli paikka jossa pystyi puhumaan kaikesta eikä tullut tuomituksi eikä hylätyksi, vaikka hankaliakin aikoja oli.

Näin isäinpäivän aattona olen taas saanut kiittää turvallisesta ja rakastavasta isästä, joka on minulle antanut sellaisen pohjan elämälle, että olen jaksanut sekä pärjännyt vaikeuksienkin jälkeen, lisäksi olen aina lopulta uskonut itseeni oli tilanne ollut kuinka haastava tahansa. 

Kiitos isä ja onnea!

Säästöistä - lisäsimme velkaa

Vielä kerran kiitos kaikille minua äänestäneille - "kolmas kerta toden sanoo" !

Arki on palannut vaalien jälkeen ja budjettineuvotteluiden ensimmäinen kierros on takana. Eilen aamusta alkaen neuvottelupöydässä ja illasta kaupunginhallituksessa hyväksymässä.

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys on kunnioitettava asia, mutta kaikkia esitettyjä säästöjä on vaikea hyväksyä henkisesti. Homma toimii niin, että etukäteen ennen kaupunginhallituksen budjettineuvotteluja jokainen ryhmä lähettää kirjallisesti muutosesitykset liittyen talousarvioon. Nämä korilistat eivät ole käsittääkseni julkisia, joten ei niistä sen enempää.

Kaupunginhallitus käsittelee sitten asiat jotka viedään kokoukseen asti korilistalta. Itse edustan kaupunginhallituksessa omaa ryhmääni sekä KD:n ryhmää, koska meillä on yhteistyöryhmä nimeltään G5.

Kaupunginhallituksen kokouksessa äänestytin kotihoidontuen Vantaalisän 1,5 milj. sekä lisämääräraha ehdotuksen perhepalveluihin 0,3 milj., mutta kumpikaan ei saanut enemmistöä taakseen. Lisäksi kannatin vihreiden tekemää esitystä alkuopetuksen tuntimäärästä, joka ei myöskään menestynyt.

Asioissa on aina monta puolta ja ymmärrän melko hyvin, että velkaohjelman taakse tulee sitoutua, mutta mielestäni emme voi leikata lapsilta ja nuorilta, meidän tulevaisuudelta.

Yksimielisesti myönsimme lisämäärärahaa koulunkäyntiavustajille 2,3 milj., avustajien määrä pysyy siis ennallaan. Omaishoitoon kohdennettiin 0,5 milj., joka erittäin tärkeä sijoitus. Vanhusten päivätoiminta jatkuu 0,2 milj tuella. Luontokoulu saa jatkoa 0,1 milj. ja se tukee juuri lapsia ja nuoria. Kaikki nämä toimet rahoitetaan lisävelalla.

Lisävelka ei kuulosta hyvältä, mutta ei kuulosta sekään, että vaarannamme lastemme tulevaisuutta tai että leikkaamme vanhusten hyvinvoinnista. Rohkeita päätöksiä on pystyttävä tekemään.

Päätimme myös yhdestä säästöstä ja se oli kaupunginjuhlan supistaminen entisestä viidestä päivästä 1-2 päivään. Syntyvä säästö on 0,5 milj. Tämän infon kohdalla ei "henkseleiden paukutus" ole paikallaan. Tosin tämä säästöehdotus oli mielestäni oikein hyvä.

Talousarvio on käsittelyssä seuraavan kerran reilu viikon päästä Vantaan valtuustossa. Mitä siis jäi hampaan koloon? No, ainakin alkuopetuksen lisätunnit, perhepalvelut sekä kodinhoidontuen Vantaalisä.