maanantai 19. marraskuuta 2012

Budjettivaltuusto puheeni


Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja virkamiehet sekä muut kuulijat


Elämme kaupungissa, jonka lastensuojelutilastot ovat todella korkeat, kun katsotaan lastensuojelun avopalveluja, sijoitettuja tai huostaan otettuja lapsia ja nuoria. Vantaalla on erittäin osaavat ja korkeasti koulutetut johtavat virkamiehet, ymmärrystä ja tietoa ei siis puutu. Yhtälö ei kuitenkaan stemmaa? Miksei lukuja saada laskuun? Miksei yksilöä tai perhettä pystytä auttamaan?

Onko lapsi -ja  perhetyö vedetty liian ahtaalle? Uupuvatko meidän työntekijät vai mistä kaikki johtuu? Voidaanko todella leikata lisää resursseista, joku ne työt tulee hoitaamaan jatkossakin. Nämä ja useat muut kysymykset risteilevät mielessäni
ja pohdin, onko Vantaan kaupunki yksi osa sitä yhteiskuntaa, joka kaltoin kohtelee myös niitä jotka tekevät pienellä palkalla liian suurta työtaakkaa?

Tarvitsemme niitä ammattilaisia jotka tekevät töitä perheiden parissa, ihmisten kodeissa, monenlaisten haasteiden keskellä, jos resurssit eivät ole kohdallaan on riski, että  työntekijän sensitiivisyys katoaa asiakkaan tarpeita kohtaan. Miten vahvistaa sitä että inhimillisyys ja motivaatio säilyy työssä mahdollisten leikkaustenkin myötä?

Mielestäni emotionaalinen pätevyys on organisaation, ei yksilön ongelma. Nämä ja monet muut palveluihin liittyvät seikat eivät ole vähäpätöisiä. Mikään tutkimustulos ei tue suunniteltuja säästötoimia lasten, nuorten ja perheiden osalta, ennaltaehkäisyllä Vantaakin säästää.  

Vuonna 2008 voimaan tulleessa lastensuojelulaissa korostetaan ehkäisevän lastensuojelutyön merkitystä kaikissa lasten ja perheiden palveluissa ja tällä viitataan työhön joka edistää ja turvaa kasvua ja kehitystä silloin kun ei olla lastensuojelun asiakkaana.

Valitettavasti jatkossakin on nähtävissä että pahoinvointi kasvaa ja kustannukset luonnollisesti nousevat ja korjaavien palveluiden tarve nousee entisestään. Talousarviokirjassa lukee ”kuntouttavalla ja korjaavalla työllä ehkäistään pitkäaikaisasiakkuuksien syntymistä”. Tarvitseeko meidän tosiaan edetä tälle toiminnan tavoite tasolle? Arvostetaan ennaltaehkäisevää työtä, sillä on suuri merkitys hyvinvoinnin lisäämiseen ja sitä kautta myös kustannuksien laskuun.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti