Keskustan valtuustoryhmän budjettipuhe

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut!

Talousrintamalta ei ole saatu viimeisen vuoden aikana montaa positiivista uutista, ei koko kansantaloudessa, kuntataloudesta puhumattakaan.  Tuotannollisia työpaikkoja karkaa maamme rajojen ulkopuolelle, yt:t pyörivät ja satoja ja tuhansia ihmisiä ajetaan kilometritehtaalle myös tilanteissa, joissa se ei ole aivan välttämätöntä. Vaikeuksia vielä lisätään ihan omatekoisin keinoin. Maltillisen palkkaratkaisun saavuttaminen oli hyvä saavutus ja toivottavasti omiaan säilyttämään työpaikkoja. Mutta edelleen löytyy niitä ryhmiä, jotka ovat valmiita laittaman vaikka koko kansantalouden polvilleen.

Työllisyystilanteen kehittyminen on Vantaankin talouden avaintekijöitä. Jokainen työtön, joka saa töitä, on hyvä veronmaksaja. Työllisyystilanteen parantamiseksi on toimittava kaikin mahdollisin keinoin. Uusi elinkeino-ohjelma on toiveita herättävä, työllisyyspalveluissa tehdään hyvää työtä, ja kaikilla toimialoilla on merkittäviä mahdollisuuksia. Hankintojen kilpailutus on hoidettava niin, että myös paikallisilla pienyrityksillä on todellinen mahdollisuus osallistua niihin.

Oma lukunsa on yritysten voittojen jääminen omaan kansantalouteemme. Pidämme erittäin tärkeänä huolehtia siitä, että Vantaa ei käytä hankintojen ja palvelujen tuottajina sellaisia yrityksiä, jotka siirtävät voittonsa veroparatiiseihin. Tästä on valtuuston enemmistön tahto, olihan hiljattain asiaa koskeneen aloitteen allekirjoittajina peräti 47 valtuutettua. Asia ei saa jäädä siihen, että aloitteeseen on annettu vastaus.

Budjettiesityksen perustana on talous- ja velkaohjelma, johon me keskustalaiset olemme sitoutuneet. Katsomme, että talous- ja velkaohjelmassa asetettu taso on se, minkä mukaan edetään, mutta toki niissä raameissa on voitava keskustella ja myös valita eri vaihtoehdoista. Taloustilannetta on seurattava tarkkaan ja ryhdyttävä nopeastikin korjaaviin toimenpiteisiin. Kaupunkikonsernia on myös johdettava kokonaisuutena, mikä edellyttää valtuuston laajempaa roolia tytäryhtiöiden tavoiteohjauksessa.

 Me keskustalaiset emme tänään kannata veroprosentin nostoa. Jos siihen mennään, sen on oltava osa johdonmukaista taloussuunnittelua ja sillä täytyy olla todellista vaikuttavuutta. Jos taloustilanne vaikeutuu yhtään lähivuosina, veronkorotus lienee tämänkin valtuustokauden listalla, mutta kertaluonteisena, ei vuosittain toistuvana rutiinina.

Meitä vantaalaisia osoitellaan suuren velkamäärän vuoksi. Vastauksemme siihen on, että Vantaa on viime vuosina vauhdittanut metropolialueen kasvua enemmän kuin naapurit Helsinki ja Espoo. Etenkin Kehärata ja Kehä III:n investoinnit selittävät merkittävältä osin velkamääräämme. Kun nämä hankkeet ovat valmiit, on suuri investointibuumi Vantaan osalta ohi. Sitten on aika keskittyä määrällisen kasvun sijaan palvelujen laadulliseen kehittämiseen. Sen vantaalaiset ovat ansainneet.

Haluamme antaa kaupunginjohtajalle erityisen kiitoksen talousarvion valmistelussa tehdystä sangen ratkaisevasta muutoksesta. Lautakuntakäsittelyn jälkeen kaupunginjohtajan ehdotuksessa on lisätty sosiaali- ja terveystoimen määrärahoja reilut 12 milj. euroa. Pitkin vuotta olemme kuulleet viestejä siitä, että erikoissairaanhoidossa, lastensuojelussa ja toimeentulotuessa on runsaasti ylityspaineita. On hyvä, että viesti tuli kuulluksi tällä tavalla. Muutoinkin pitäisi olla valmiuksia korjaaviin liikkeisiin. Olisimme suoneet, että sama korjaus olisi tehty koulujen osalta. Ryhmämme mielestä Hevoshaan ja Tuomelan koulujen tulee jatkaa.

Kunnallistalouteen kohdistuu monia uhkatekijöitä ja yhtenä suurimmista ovat valtion toimenpiteet. Valtionosuuksia leikataan eikä sille näy loppua. Näyttää siltä, että kunnille asetettavia velvoitteita pikemminkin lisätään kuin vähennetään. Kuntarakenne- ja sotesoppa on sellainen, että sillä on ainakin tehokkaasti sekoitettu kuntakenttää ja sidottu aikaa, energiaa ja rahaa monenmoisiin selvityksiin. Monelle se avautuu toimivien palveluiden ja hyvien rakenteiden hajottamisena. Vaatii todella suurta mielikuvitusta löytää noista hankkeista jotain, mikä toisi säästöjä tai tehokkuutta edes pitkällä aikavälillä. Pakon heiluttaminen ja ylimielisyys kuntapäättäjiä ja paikallista osaamista kohtaan ovat kirkas kruunu koko sotkulle.

Ennalta ehkäisevät toimet voivat olla parasta säästämistä. Äitiys- ja lastenneuvolajärjestelmä luotiin aikana, jolloin maamme oli tosi köyhä. Niiden merkitys koko väestön terveyteen on ollut aivan huima. Nyt tarvitaan vastaavia tässä ajassa olevia projekteja, joilla edistetään terveyttä ja hyvinvointia ja ehkäistään syrjäytymistä. KH:n neuvotteluissa esitimme kahta näihin tähtäävää asiaa; sporttikortin ikärajan laskeminen ja nuorten toimeentulotuen myöntäminen niin, että siihen liittyy aina sosiaalityö. Nämä kyllä myönnettiin tärkeiksi, mutta eivät tulleet hyväksytyksi ilmeisesti sen takia, että tulivat ns. väärästä suunnasta. Joskus takavuosina tapasin valtuustosalissa sellaista asennetta, että vain muutama henkilö ja muutama puolue saattoi tehdä esityksiä, joita hyväksytään. Juuri tänään minulla on sellainen olo, että tämä tympeä tapa on tekemässä paluuta. Toivottavasti olen väärässä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut!

Ryhmämme muut jäsenet käyttävät puheenvuoroja eri kysymyksiin kohdentuvista esityksistämme. Ryhmämme tulee yksityiskohtaisessa käsittelyssä tekemään muutosesityksiä ja jättämään lausumia. Ne noudattavat sitä linjaa, meillä oli kaupunginhallituksen budjettineuvotteluissa.

                            

Valtuustopuheeni toimeentulotuesta

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, virkamiehet ja muut kuulijat

Keskustan valtuustoryhmä esitti korineuvotteluissa seuraavaa lisäystä toimeentulotuen osalta:

”Toimeentulotuen etuuskäsittelyssä tulisi jatkossa käyttää vain sosiaalialan koulutuksen saaneita henkilöitä, koska heillä on kyky tunnistaa kirjallisista hakemuksista asiakkuuksia, joissa vakavaa syrjäytymisen uhkaa.  Toimeentulotuen käsittely tulee muuttaa alle 29- vuotiaiden osalta siten, että heillä on aina sosiaalityö etuuskäsittelyn rinnalla. Alle 29-vuotiaita toimeentulotuen saajia tulee jatkossa tukea, neuvoa ja palveluohjata sosiaalityön keinoin tapaamalla säännöllisesti pelkän etuuskäsittelyn sijaan.”

Esityksemme ei kuitenkaan saanut kannatusta korineuvotteluiden osalta, joten tuon sen nyt uudestaan vielä poliittiseen arviointiin tänne valtuustoon. Tulemme esittämään, että tämä tekstilisäys lisätään talousarviokirjaan ja sen pohjalta lähdetään toteuttamaan sosiaalityötä etuuskäsittelyn rinnalla.

Arvoisa puheenjohtaja,

vielä perustelen ja avaan tulevaa esitystäni.

Toimeentulotuen asiakkaana Vantaalla on n. 20 000 yksittäistä kuntalaista. Vuodelle 2014 on arvioitu budjettiin n. 54 miljoonaa euroa toimeentulotukea varten. Joka tarkoittaa 4,5% tuen tarpeen kasvua vuodessa. Valtion maksaa tästä lystistä tietysti osan eli n. puolet. Siitä huolimatta menoerä on huomattava ja tämän viimesijaisen tuen piirissä olevien määrä on huolestuttava.

Tällä hetkellä Vantaalla toimeentulotuen osalta on jo pitkään ollut käytännössä työmalli, jossa toimeentulotuen piirissä olevia kuntalaisia ei tavata. Vantaalla päätökset tuesta tehdään niin että kuntalainen täyttää hakemuksen ja hankkii siihen kuuluvat liitteet, toimittaa ne sosiaaliasemalle. Sosiaaliasemalla pääsääntöisesti etuuskäsittelijät käsittelevät hakemuksen ja tekevät päätöksen, postittavat sen kuntalaiselle ja laittavat tuen maksuun.

Huom! asiakasta ei tavata missään vaiheessa, koska siihen ei ole tarpeeksi henkilöstöresurssia olemassa. Tämä on vahvasti syrjäyttävä tekijä. Tämä on järjetöntä sosiaalityön laiminlyöntiä.

Arvoisat valtuutetut,

toivon että ymmärrätte mikä ero on etuuskäsittelyllä ja sosiaalityöllä. Tällä hetkellä Vantaalla tehdään loistavaa etuuskäsittelytyötä valtavilla asiakasmäärillä yhtä työntekijää kohden, mutta ei juuri ollenkaan sosiaalityötä, jonka perustarkoitus olisi tavata asiakas, selvittää syitä miksi ollaan jouduttu tukeutumaan toimeentulotuen asiakkuuteen, ohjaavaa työtä jolloin tuetaan ja autetaan asiakasta pääsemään pois tuen piiristä sekä ennaltaehkäistään yhteiskunnasta syrjäytymistä kaikilla sosiaalityön keinoilla. 

KOULUHÄSSÄKKÄ

Kouluhässäkkä Vantaalla lähestyy pääteasemaansa, eli talousarviovaltuustoa. Mutta ehkäpä tämä kuitenkaan ei ole vielä pääteasema, tämäkään.

Koska Keskustalla ei ole edustajaa opetuslautakunnassa, kantamme kouluasiassa on melko huonosti tunnettu. Olemme esittäneet kaupunginhallituksen korineuvotteluissa että koulut jatkavat. Samaa aiomme esittää valtuustossa maanantaina. Ei siis mitään kouluverkkoselvityksiä, ei pohdintaa siitä mikä koulu olisi perustellummin suljettavissa, eikä asian siirtämistä. Sen sijaan yksiselitteinen päätös, että nykyisellä kouluverkolla jatketaan.

Olemme myös osoittaneet varat tähän. Katsomme että kaikille kaupungin tytäryhtiöille, pitää asettaa sitovat tuloutustavoitteet, mikä riittää hyvin kompensoimaan nuo säästötavoitteet.

Konserniohjaushan on Vantaalla muutenkin aivan liian pienen piirin touhua ja siihen olisi tervettä saada aikaan kunnollinen läpinäkyvyys, joka tapauksessa.

Katsotaan mitä maanantai tuo tullessaan.

Koulujen lakkautushässäkässä on ollut yksi hyvä puoli. Sen seurauksena aito asukasaktiivisuus nostaa päätään tasapuolisesti molemmilla puolilla Vantaata. Tällaista ei ole saatu aikaan eikä nähty missään ns.virallisissa asukasaktiivisuuden osoittamisen kuvioissa, kuten aluetoimikunnissa. Niitäkin silti tarvitaan.

Tietysti on surkeaa että yhteishengen osoittamisen pitää tapahtua näissä merkeissä. Mutta on tässä jokin lupaus paremmasta, kävi maanantaina miten tahansa. Asukkaat ovat ryhdistäytyneet uskomattoman hienosti koulujensa tueksi. Tätä yhteisöllisyyttä ei pidä hukata.

Tämä nimittäin on todellinen mahdollisuus poliittisen kulttuurin muuttamiseen Vantaalla. Valtuuston pitää ottaa ja se voi ottaa arvoratkaisut omiin käsiinsä. Se on mahdollista jos kahden puolueen vallasta päästään monivivahteisempaan vallan jakautumiseen.

Uskon että jos koulujen puolesta aloittanut kansanliike jatkaa, se saa aikaan monenlaista muutakin. Uskon että tässä prosessissa nuo koulutkin saadaan pidettyä kouluina. Toivottavasti epävarmuus vain ei venyisi kovin pitkäksi.

kuvateksti: kouluihin liittyviä toimia on vastustettu useasti ennekin, tässä vuonna 2004 olleesta mielenosoituksesta kuva. 

Bloggaustauko päättyy

Huomaan viimeksi kirjoittaneeni noin vuosi sitten blogiani. Se on jatkuvasti ollut mielessäni, mutten ole saanut vaan mitään aikaiseksi. Henkisesti rankka vuosi on aiheuttanut monenlaista sivuilmiötä, jotka oikeastaan on oivaltanut vasta aina pienellä viiveellä.

Vuodessa on tapahtunut paljon Vantaalla ja myös omassa elämässäni. Ensinnäkin aloitin valtuutettuna ja tästä tehtävästä olen erittäin kiitollinen. Olenhan aina halunnut yrittää vaikuttaa asioihin.

Jos lyhyesti pikakelaan vuotta niin mitä merkittävää siellä minusta on tapahtunut.

Ensinnäkin ne asiat mitkä ovat minulle olleet tärkeitä liittyvät vahvasti sosiaali-ja terveyspuolelle. Joten on luonnollista, että olen puolustanut Keskustalaista ihmiskäsitystä , jonka mukaan ihminen kantaa vastuun itsestään ja lähemmäisistään.

Olen jättänyt valtuustoaloitteen mielenterveysvaikutusten arvioinnista osana päätöksentekoa. Olen ollut vahvasti mukana tekemässä taustatyötä, jotta Vantaalle saataisiin mielenterveykuntoutujia tukeva Klubitalomalli toimimaan.

Vantaan valtuuston Keskustaryhmälle ihmisoikeuskysymykset ovat tärkeitä, ihmisoikeus kuuluu kaikenlaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille, se kuuluu kaikille sosioekonomista asemaa katsomatta. Keskustan näkemyksen mukaan julkisella vallalla on viimesijainen vastuu siitä, että jokainen kuntalainen saa laadukkaat ja toimivat tasavertaiset palvelut myös Vantaalla.

Olen puhunut valtuustossa Asunto ensin periaatteesta, Vantaahan on ollut mukana valtion asunnottomuuden vähentämisohjelmassa jo vuodesta 2008, mutta ei ole menestynyt siinä odotetusti ainakaan tilastojen mukaan. Asia on erittäin haastava mutta tärkeä. Aran tilastojen mukaan Vantaalla oli viime vuonna 545 asunnotonta, joista perheitä oli 65. Asia ei ole mistään näkökulmasta katsottuna vähäinen.

Latsensuojeluasiat ovat olleet minulla vahvasti mukana kokoajan. Vantaalla lastensuojelussa on liikaa painetta työntekijöillä ja kuusikkovertailussa loistamme kärkisijoilla, nimittäin meillä Vantaalla yhtä vastuutyöntekijää kohti on n. 90 asiakasta kun suositus olisi 30-40 asiakasta. Tästä aiheesta tulen kirjoittamaan myöskin lähiaikoina.

Toimeentulotuki on asia joka on ollut Keskustan kautta esillä jo vuosia, en ota tässä siihen kantaa vaan teen asiasta oman blogin, sillä asia on nyt niin ajankohtainen.

Koulu- ja päiväkotiverkko kysymykset ansaitsevat myös oman kokonaisen kannaoton, jonka pyrin julkaisemaan ennen maanantain budjettivaltuustoa.

Huomaan että asiaa onkin niin paljon, että en pysty kaikkea kertomaan tässä yhdessä kirjoiteuksessa. Joten palaan vielä vuoden aikana tapahuneisiin asioihin tuonnempana. Nyt keskitytään olennaiseen eli budjettivaltuusoon joka siis ma 18.11.2013 kaupungintalolla. Valtuuston kokouksia voi seurata www.vantaakanava.fi

Muistetaan myöskin liputtaa Lapsen oikeuksien päivänä 20.11.2013, olen silloin tavattavissa Tikkurilassa Lauri Lairalan aukiolla klo 9.30-11.00. Kiitos myös luottamuksesta koska tulin nimetyksi Vantaan lasten ja nuorten valtuutetuksi tossa joku kuukausi sitten. Se mitä tehtäviini kuuluu ja missä liikun näillä asioilla niin julkaisen siitä tiedotteen myöskin vielä marraskuun aikana.