Nuorten kokema seksuaalinen väkivalta esillä tänään kaupunginvaltuustossa

Pidin kaupunginvaltuustossa ryhmämme puheen liittyen hyvinvointikertomukseen ja siellä aiheeseen nuorten kokema seksuaalinen väkivalta. Puhe alla:

Keskustan valtuustoryhmä on erityisen huolestunut kouluterveyskyselyssä koko maassa esille tulleeseen haasteeseen nuorten seksuaalisesta väkivallasta sekä häirinnästä.

Hyvinvointikertomuksesta ilmenee, että koulukiusaamista yleisempää on seksuaalisen väkivallan kokeminen. Peruskoululaisista 16 prosenttia, lukiolaisista 15 prosenttia ja ammattioppilaitosten opiskelijoista 24 prosenttia on kokenut seksuaalista väkivaltaa.

 

Tässä seksuaalisesta väkivallasta puhuttaessa tarkoitetaan tahdonvastainen intiimiä koskettelua, seksiin painostamista tai pakottamista sekä maksun tarjoamista seksistä. Häiriköinnistä puhuttaessa viitataan vallan väärinkäyttöön ja seksuaalisuuden halventamiseen sekä nöyryyttävään kielenkäyttöön.

Meitä kaikkia aikuisia velvoittavat monet asiat puuttumaan tähän mm. Kansainvälinen lasten oikeuksien sopimus velvoittaa meidät puuttumaan ja puhumaan seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallasta.

Meillä on velvollisuus tarjota tietoa nuorille heidän oikeuksistaan, turvataitokasvattaa heitä ja tarjota medianluku taitoihin liittyvää kasvatusta. Seksuaalikasvatuksen tavoitteena on asenteiden, tietojen, taitojen, sukupuolten ja yksilöiden välisen tasa-arvon, sekä seksuaaliterveyden edistäminen. Turvataitokasvatuksella vahvistetaan lasten omia taitoja puolustaa itseään ja pitää huolta rajoistaan kiusaamisen, väkivallan, houkuttelun ja ahdistelun tilanteissa. Turvataitokasvatus on lasten omien voimavarojen ja selviytymiskeinojen laaja-alaista vahvistamista.

Nettimaailma on tuonut pornon ja seksin jokaisen lapsen ja nuoren saataville, jos annamme tulevien sukupolvien hankkia seksuaalikasvatuksensa verkosta, pelkäänpä että tulevaisuudessa opittu malli lisää meidän haasteita koulumaailmassa juurikin seksuaaliväkivallan osalta.

Keskustan valtuustoryhmä toivookin että päiväkodeissa ja kouluissa sekä nuorisotoimessa lisättäisiin tietoisesti turvataitokasvatustunteja, seksuaalikasvatusta sekä henkilöstön osaamista kohdata lapsia ja nuoria asian tiimoilta. Olisi myös tärkeää selvittää missä ympäristössä tai olosuhteissa nuoret häiriköintiä kohtaavat ja kenen toimesta.

Lopuksi haluan kiittää, että Vantaa on huomioinut hyvinvointikertomuksessaan seksuaalisen väkivallan ja häirinnän. Myös haasteellisista asioista on puhuttava ääneen ja eri toimijoiden sekä toimialojen yhteistyöllä pyrittävä muutokseen.

 

 

 

 

 

 

Mielenterveysvaikutusten arviointi päätöksenteossa

Vietämme mielenterveystyön viikkoa, joten halusin pitää periaatteellisen puheenvuoron Vantaan valtuustossa aiheeseen liittyen. 

Minusta on tärkeää muistuttaa kunnan päättäjiä eettisestä päätöksenteosta. Alla lyhyt puheeni:

Haluan pitää lyhyen periaatteellisen yleispuheenvuoron tärkeää meneillään olevaa mielenterveystyön teemaviikkoa silmällä pitäen. On tärkeää muistuttaa myös itsestään selvistä asioista. Vai onko mielenterveys itsestäänselvyys? Ei se valitettavasti ole ja aina emme pysty vaikuttamaan mielenterveyden tilaan, mutta voimme edesauttaa kuntapäättäjinä mielenterveyttä huomioimalla laajasti kaikissa elinkaaren vaiheissa olevia Vantaalaisia päätöksenteossa. Erityisesti niiden huomiointi joiden ääni on kaikista hiljaisin.

Mielenterveys on ihmisen hyvinvoinnin perusta. Se on voimavara joka mahdollistaa mielekkään elämänlaadun. Mielenterveyteen vaikuttavat monet seikat kuten, ihmissuhteet, kasvuolosuhteet, sosiaaliset verkostot, omat voimavarat, taloudellinen tilanne, elinympäristö, työ jne.

Kunnallisessa päätöksenteossa ei siis tulisi unohtaa mielenterveysvaikutteita. Mielenterveyteen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa lasten palvelut, kouluolot, nuorisotyö, kaavoitus, virkistysmahdollisuudet, köyhyyden vastainen työ, työmahdollisuudet, osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet sekä liikennejärjestelyt ja melutaso jne.

Mielenterveysongelmat aiheuttavat reilu viiden miljardin laskun yhteiskunnalle vuosittain. 

Kun tehdään päätöksiä on niitä pohdittava talousnäkökulman lisäksi myös ihmisyyden näkökulmasta.

Nykyisellään maksamme usein jälkikäteen kalliisti monien päätösten seurauksista. Osin tämänkin vuoksi valtaosa mielenterveystyöhön käytetyistä rahoista menee mielestäni ongelmien korjaamiseen, kun painopiste tulisi olla ennaltaehkäisyssä.

Hyvää mielenterveystyön viikkoa.

Budjettivaltuuston yleispuheenvuoro

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut , virkamiehet ja muut kuulijat

Valtakunnallisesti  on otsikoissa puhuttanut sote-uudistus ja siihen liittyvät kuviot, siihen en nyt varsinaisesti ota kantaa, halusin mainita sen tähän alkuun vain siksi että sen valmistelun kautta sosiaalityön ääni on ollut selvästi terveyspuolta heikompi, valitettavasti.  Palstatilaa on saanut viimeaikoina myös lastensuojeluun liittyvät asiat niin valtakunnallisesti kuin täällä Vantaalla paikallisesti.

Kokonaisuudessaan itseäni huolestuttaa sosiaalityön arvostus ja asenne sosiaalityötä kohtaan. Sosiaalityö nivotaan liian usein negatiivisiin asioihin, ongelmakeskeisyyteen ja taloudellisesti raskaisiin vaikutuksiin kuten toimeentulotukeen.  Onhan sosiaalityö tietenkin täynnä haasteita, pahaaoloa ja pahoinvointia, mutta sosiaalityötä tehdään lähtökohtaisesti näitä oireita vähentävästi. Esim. lastensuojelussa työskentelyn lähtökohtana on aina hyvinvoinnin lisääminen ja haasteiden kääntäminen voimavaroiksi.

Jos kentällä ei ole tarpeeksi väkeä purkamassa olemassa olevaa asiakasvyyhtiä emme saa pahoinvoinnin kierrettä laskuun.  Rinnalle tarvitaan myös ennaltaehkäisevää työtä jottei  asiakasmäärät jatkaisi kasvuaan tulevaisuudessa. Tarvitsemme perheille vankkoja tukitoimia, olemassa olevilla toimilla emme selvästi pysty  palveluntarpeen laskuun.

Ymmärrän oikein hyvin tvo:lle asetetut tavoitteet ja talouden näkökulman, puhummehan kokonaisuuksista. Mutta jos kunta pystyy tuottamaan vain ja ainoastaan lakisääteiset reilut 500 tehtäväänsä, joita on siis hurja määrä on väärin kuntalaisia kohtaan että  lait ovat sellaisia ettei niissä huomioida heikomman asemaa tarpeeksi vahvasti.

Ryhmämme tulee esittämään perhepalveluiden peruspalveluihin neljää uutta vakanssia hoitamaan perheiden tukitoimia ennaltaehkäisevästi, tällä tarkoitetaan kodinhoitaja tyyppistä perheen tukipalvelua, joka ei vaatisi lastensuojelun asiakkuutta vaan erityisesti ennaltaehkäisisi asiakkuuden syntyä.

Jo Ryhmien välisissä neuvotteluissa esitimme yhden apulaiskaupunginjohtaja paikan vähennystä ja tulemme esittämään sitä tänäänkin, tästä syntyvä säästö voitaisiin kohdentaa esittämiimme ennaltaehkäiseviin palveluihin.

Onko vanhemmilla oikeus päättää lapsen kuolemasta?

Minun piti tänään kirjoittaa seurakuntavaaleista joissa olen mukana ensikertalaisena, mutta Savossa sattunut ikävä perhetragedia sai minut mietteliääksi. Se sai minut miettimään lapsen oikeuksia yhdestä näkövinkkelistä taas lisää.

Äiti ajaa autolla päin bussia kolme alle kouluikäistä kyydissä, bussissa jota päin äiti ajaa istuu kyydissä perheen lasten isä. Tiedot perustavat lehdestä luettuun ja tiedon todenperästä en ole siis täysin varma.

Mutta jos oletetaan, että tilanne on kulkenut esittämälläni tavalla herää ensimmäisenä kysymys : MIKSI? Toisena tulee mieleen yleisesti lapset eivät juurikaan pysty vaikuttamaan heidän asioihinsa, eivätkä ainakaan pysty vaikuttamaan mihin perheeseen he syntyvät, he eivät pysty vaikuttamaan myöskään perheen sisäisiin ristiriitoihin ja nyt he eivät pystyneet vaikuttamaan siihen saavatko he vielä elää.

Lapset aina sopeutuvat oli tilanne mikä tahansa. Lapset hyväksyvät vaikka asia mietityttäisi. Lapset usein suojelevat vanhempiaan ja perhettään viimeiseen asti vaikka vanhempien pitäisi suojella heitä. Miten on pokkaa kellään riistää kolmelta pieneltä ihmiseltä mahdollisuus tulevaisuuteen?

Onko vanhemmilla oikeus päättää lapsen kuolemasta?

YK:n lapsenoikeuksien julistuksessa sanotaan mm. näin:

 " Jokaisella lapsella on oikeus elää turvassa kaikelta, mikä voisi vahingoittaa häntä. Aikuisten tehtävänä on suojella lapsia esimerkiksi väkivallalta ja sodalta. Kukaan ei saa tehdä pahaa lapselle. Jos lapselle kuitenkin tapahtuu jotain pahaa, aikuisten täytyy auttaa häntä. "

Tapaus on puistattava, surullinen ja hämmentävä, muttei ainutkertainen. Se mikä johti tähän äidin päätökseen ei minulle tietenkään kuulu, mutta koen kuitenkin olevani vailla vastausta, tuntematon ihminen oikeutettuna vastaukseen. Jotenkin tulee tunne että, jos tekee jotain noin kamalaa niin se on jo ulkopuolistenkin asia.

Miten se isä joka oli siellä bussissa selviää? Voiko se edes selvitä? Kestääkö sen pää? Kait sitä joku tukee?  Missä se nyt on? Oliko niillä riitaa, sillä äidillä ja isällä? Uhkailiko äiti että tekee ton? Entä jos oli riita, miten paljon syyllisyyttä jäi isälle? Oliko niillä ollut paineita jo pitkään? Mitäs nyt?

Niin ihanaa kuin elämä onkin, se on täynnä kuitenkin suurta surua ja tuskaa kokoajan -aina - jossain.


Osaanottoni.

Seurakuntavaalit 2014

"On hyvä, että alkoholi nousee otsikoihin"

Pitkästä aikaa. Kerrataan vähän vuoden tärkeitä asioita.

Tammikuussa tuli lausuttua Suomenmaahan ajatuksia alkoholipolitiikasta. Tammikuiset ajatukset sopivat oikein mainiosti vielä lokakuussakin esiteltäväksi.

Suomenmaassa viittaan lähiöbaarikultuuriin ja ihmisten tarpeeseen tulla kuulluksi ja hyväksytyksi.

Tätä viestiä lienee vahvistaa Helsingin kaupunginjohtajan Jussi Pajusen saama palaute toissaviikolla, kun hän erehtyi esittämään näkemyksensä lähiöbaareista.


Jutun pääset lukemaan alla olevan linkin kautta:

http://suomenmaa.fi/etusivu/on_hyv%C3%A4_ett%C3%A4_alkoholi_nousee_otsikoihin_6741575.html

Keskustan valtuustoryhmän budjettipuhe

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut!

Talousrintamalta ei ole saatu viimeisen vuoden aikana montaa positiivista uutista, ei koko kansantaloudessa, kuntataloudesta puhumattakaan.  Tuotannollisia työpaikkoja karkaa maamme rajojen ulkopuolelle, yt:t pyörivät ja satoja ja tuhansia ihmisiä ajetaan kilometritehtaalle myös tilanteissa, joissa se ei ole aivan välttämätöntä. Vaikeuksia vielä lisätään ihan omatekoisin keinoin. Maltillisen palkkaratkaisun saavuttaminen oli hyvä saavutus ja toivottavasti omiaan säilyttämään työpaikkoja. Mutta edelleen löytyy niitä ryhmiä, jotka ovat valmiita laittaman vaikka koko kansantalouden polvilleen.

Työllisyystilanteen kehittyminen on Vantaankin talouden avaintekijöitä. Jokainen työtön, joka saa töitä, on hyvä veronmaksaja. Työllisyystilanteen parantamiseksi on toimittava kaikin mahdollisin keinoin. Uusi elinkeino-ohjelma on toiveita herättävä, työllisyyspalveluissa tehdään hyvää työtä, ja kaikilla toimialoilla on merkittäviä mahdollisuuksia. Hankintojen kilpailutus on hoidettava niin, että myös paikallisilla pienyrityksillä on todellinen mahdollisuus osallistua niihin.

Oma lukunsa on yritysten voittojen jääminen omaan kansantalouteemme. Pidämme erittäin tärkeänä huolehtia siitä, että Vantaa ei käytä hankintojen ja palvelujen tuottajina sellaisia yrityksiä, jotka siirtävät voittonsa veroparatiiseihin. Tästä on valtuuston enemmistön tahto, olihan hiljattain asiaa koskeneen aloitteen allekirjoittajina peräti 47 valtuutettua. Asia ei saa jäädä siihen, että aloitteeseen on annettu vastaus.

Budjettiesityksen perustana on talous- ja velkaohjelma, johon me keskustalaiset olemme sitoutuneet. Katsomme, että talous- ja velkaohjelmassa asetettu taso on se, minkä mukaan edetään, mutta toki niissä raameissa on voitava keskustella ja myös valita eri vaihtoehdoista. Taloustilannetta on seurattava tarkkaan ja ryhdyttävä nopeastikin korjaaviin toimenpiteisiin. Kaupunkikonsernia on myös johdettava kokonaisuutena, mikä edellyttää valtuuston laajempaa roolia tytäryhtiöiden tavoiteohjauksessa.

 Me keskustalaiset emme tänään kannata veroprosentin nostoa. Jos siihen mennään, sen on oltava osa johdonmukaista taloussuunnittelua ja sillä täytyy olla todellista vaikuttavuutta. Jos taloustilanne vaikeutuu yhtään lähivuosina, veronkorotus lienee tämänkin valtuustokauden listalla, mutta kertaluonteisena, ei vuosittain toistuvana rutiinina.

Meitä vantaalaisia osoitellaan suuren velkamäärän vuoksi. Vastauksemme siihen on, että Vantaa on viime vuosina vauhdittanut metropolialueen kasvua enemmän kuin naapurit Helsinki ja Espoo. Etenkin Kehärata ja Kehä III:n investoinnit selittävät merkittävältä osin velkamääräämme. Kun nämä hankkeet ovat valmiit, on suuri investointibuumi Vantaan osalta ohi. Sitten on aika keskittyä määrällisen kasvun sijaan palvelujen laadulliseen kehittämiseen. Sen vantaalaiset ovat ansainneet.

Haluamme antaa kaupunginjohtajalle erityisen kiitoksen talousarvion valmistelussa tehdystä sangen ratkaisevasta muutoksesta. Lautakuntakäsittelyn jälkeen kaupunginjohtajan ehdotuksessa on lisätty sosiaali- ja terveystoimen määrärahoja reilut 12 milj. euroa. Pitkin vuotta olemme kuulleet viestejä siitä, että erikoissairaanhoidossa, lastensuojelussa ja toimeentulotuessa on runsaasti ylityspaineita. On hyvä, että viesti tuli kuulluksi tällä tavalla. Muutoinkin pitäisi olla valmiuksia korjaaviin liikkeisiin. Olisimme suoneet, että sama korjaus olisi tehty koulujen osalta. Ryhmämme mielestä Hevoshaan ja Tuomelan koulujen tulee jatkaa.

Kunnallistalouteen kohdistuu monia uhkatekijöitä ja yhtenä suurimmista ovat valtion toimenpiteet. Valtionosuuksia leikataan eikä sille näy loppua. Näyttää siltä, että kunnille asetettavia velvoitteita pikemminkin lisätään kuin vähennetään. Kuntarakenne- ja sotesoppa on sellainen, että sillä on ainakin tehokkaasti sekoitettu kuntakenttää ja sidottu aikaa, energiaa ja rahaa monenmoisiin selvityksiin. Monelle se avautuu toimivien palveluiden ja hyvien rakenteiden hajottamisena. Vaatii todella suurta mielikuvitusta löytää noista hankkeista jotain, mikä toisi säästöjä tai tehokkuutta edes pitkällä aikavälillä. Pakon heiluttaminen ja ylimielisyys kuntapäättäjiä ja paikallista osaamista kohtaan ovat kirkas kruunu koko sotkulle.

Ennalta ehkäisevät toimet voivat olla parasta säästämistä. Äitiys- ja lastenneuvolajärjestelmä luotiin aikana, jolloin maamme oli tosi köyhä. Niiden merkitys koko väestön terveyteen on ollut aivan huima. Nyt tarvitaan vastaavia tässä ajassa olevia projekteja, joilla edistetään terveyttä ja hyvinvointia ja ehkäistään syrjäytymistä. KH:n neuvotteluissa esitimme kahta näihin tähtäävää asiaa; sporttikortin ikärajan laskeminen ja nuorten toimeentulotuen myöntäminen niin, että siihen liittyy aina sosiaalityö. Nämä kyllä myönnettiin tärkeiksi, mutta eivät tulleet hyväksytyksi ilmeisesti sen takia, että tulivat ns. väärästä suunnasta. Joskus takavuosina tapasin valtuustosalissa sellaista asennetta, että vain muutama henkilö ja muutama puolue saattoi tehdä esityksiä, joita hyväksytään. Juuri tänään minulla on sellainen olo, että tämä tympeä tapa on tekemässä paluuta. Toivottavasti olen väärässä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut!

Ryhmämme muut jäsenet käyttävät puheenvuoroja eri kysymyksiin kohdentuvista esityksistämme. Ryhmämme tulee yksityiskohtaisessa käsittelyssä tekemään muutosesityksiä ja jättämään lausumia. Ne noudattavat sitä linjaa, meillä oli kaupunginhallituksen budjettineuvotteluissa.